Monille meistä suomalaisista hevoset ovat tuttuja maaseudun asukkeina, mutta myös kilpaurheilijoina. Raviharrastus on Suomessa erityisen suosittu hevosharrastus ja monet suomalaisista hevosista on itseasiassa kasvatettu ravureiksi.
Stereotyyppisesti ajatellaan, että raviurheilu on vain vanhojen ihmisten uhkapelilaji, mutta sen stereotypian on jo aika mennä roskakoriin, nimittäin ravit kiinnostavat niin lapsia, nuoria kuin aikuisia – sekä vanhuksia! Raviurheilulla on Suomessa pitkä historia, ja se on muovannut monien suomalaisten elämää pysyvästi – niin ihmisten, kuin hevosten. Lue tästä artikkelista raviurheilun historiasta ja nykypäivän tilanteesta!

Raviurheilun historiaa

Uskomatonta kyllä, raviurheilulla on Suomessa melko viaton alku. Kun suomalaiset kävivät 1800-luvulla kirkossa, oli eri seurueilla tapana kirkonmenojen jälkeen kisata siitä, kuka on ensin kodin porteilla. Alunperin ravit olivat siis vain maalla asuville hauskaa hupia arkeen.
Raveista alkoi kuitenkin pikku hiljaa muodostua virallinen tapa ja kilpailu Suomessa. Ensimmäiset viralliset, järjestetyt kilpa-ajot raviurheilun saralla järjestettiin Turussa vuonna 1817, ja historiallisia ajoja jatkui koko 1800-luvun ajan: esimerkiksi Suuri orikilpailu oli ravikilpailu, joka tapahtui keisarillisen asetuksen toiveesta. Myös valtionajoja järjestettiin useita. Kuninkuusravit ovat ehkä kuuluisin ravitapahtuma Suomessa, sillä ne ovat ikään kuin korkeimman tason kilpailu raviurheilijoille Suomessa. Kuninkuusravit ovat itseasiassa aiemmin mainitun Suuren orikilpailun jatkaja – ensimmäiset viralliset kuninkuusravit ajettiin vuonna 1924.
Kun hevosten avun ja voiman tarve väheni, väheni myös ravikilpailujen määrä. Myös sota-aika karsi paljon sekä harrastuneisuutta että itse hevosia. Kaupungistuminen ja lisääntyvä tehtaiden määrä Suomessa aiheutti sen, että hevosia ei enää tarvittu, jolloin erityisesti suosituimman ravurin eli suomenhevosen määrät laskivat dramaattisesti. 50-luvulla ravikilpailuja järjestettiin enää murto-osa suosituimmista ajoista.
Koska raviharrastajia on kuitenkin ollut aina ja harrastuneisuus voimakasta, saatiin 60-luvulla elvytettyä harrastusta taas uudelleen suosituksi harrastukseksi myös kaupunkilaisten keskuudessa. Asiaa edisti se, että raviratoihin panostettiin remonttien ja viihtyisyyden lisäämisen kautta ja uusia rakennettiin. Ravien luonne muuttui myös hevosten kautta: kun aiemmin ainoa sallittu ravurirotu oli suomenhevonen, sai 60-luvulla muitakin rotuja osallistua raveihin. Erityisen suosittuja rotuja olivat erilaiset ravurit, kuten orlovinravuri.
60-luvulla raviharrastuksesta tuli enemmän vakavasti otettavaa ja aitoa bisnestä monelle, mikä tarkoitti myös sitä, että urheilijat ottivat lajin enemmän tosissaan: ammattimaisuuden kasvun myötä kasvoivat myös voittosummat. Kymmenen vuoden kuluessa ravien katsojat olivat viisinkertaistaneet määränsä ja hevosia arvostettiin jälleen uudella tavalla.

Suomenhevonen raviharrastuksessa

Suomenhevonen oli se ensimmäinen hevosrotu, jota käytettiin oikeita raveja edeltäneissä maanviljelijöiden kisoissa. Kuten aiemmin todettiin, aina 60-luvulle asti suomenhevonen oli ainoa rotu, jota sai käyttää ravikisojen hevosrotuna. Osasyy oli siinä, että Suomessa suurin osa hevosista oli rodultaan suomenhevosia, ja osasyy siinä, miten paljon rotua kunnioitettiin. Kaupungistumisen ja teollistumisen jälkeen rodun syntyvys laski vuosi vuodelta, mutta lähti kasvuun taas 80-luvulla raviharrastuksen ansiosta.
Suomenhevosen rakenne on jämäkkä, mutta urheilullinen, joten se sopii hyvin juoksijaksi raviurheiluun. Sen luonne on määrätietoinen mutta yhteystyökykyinen, mikä puoltaa myös hyvin sitä, miksi nimenomaan suomenhevosten kanssa on lähdetty harrastamaan raviurheilua.

Raviurheilu nykypäivänä

Nykyään raviurheilu on yksi katsotuimpia urheilulajeja Suomessa. Suosituimmat Kuninkuusravit ovat keränneet yleisöön jopa 50 000 katsojaa ja satoja hevosia. Vuosittain raviharrastus työllistää 2000 ohjastajaa ja 7000 hevosta. Suomalaiset nähdään arvostettuina kilpailijoina kansainvälisissä ravipiireissä, ja Suomi on Euroopan neljänneksi aktiivisin ravimaa.

Ravikilpailut ja niiden suosio ovat varmistaneet sen, että hevonen on Suomessa edelleen arvostettu ja kunnioitettu eläin. Raveja järjestetään myös raviratojen ulkopuolella erilaisissa tapahtumissa, kuten Hevoset Kaivarissa -tapahtumassa vuonna 2017.